Mökkikesä ja leluhiiren hävitys

Pilli luppakorva.

Kesä meni hienosti kissojen kanssa. Mökillä vietettiin yhteensä varmaan kolmisen viikkoa, koska olen edelleen työttömänä. En päästänyt kissoja ulos edes valjaissa yhtä kertaa lukuun ottamatta. Silloinkin käytin vain Pillin ulkona. Kissat eivät ole mitenkään ilmaisseet haluaan ulos, joten olen ajatellut, että voivat olla tyytyväisinä sisällä. 

En ole päästänyt kissoja myöskään vintilla. Iso syy tähän on se, että Pörri löytyi sieltä kuolleena reilut kaksi vuotta sitten.

Kissat ovat todella olleet minulle isona tukena kohta vuoden verran kestäneen työttömyyden aikana. Jos joskus mieli on maassa, niin Pilli ja Pulla järjestävät aina jotain ohjelmaa. Välttämättä en aina siitä ohjelmasta ilahdu, mutta kuitenkin pitävät hyvin mielen virkeänä. :)

Aikaisemmin olen kertonut Pillin kiintymisestä ikivanhaan leluhiireen. No, päätin sitten lopultakin heittää sen roskiin. Aikaisemmin samana päivänä Pilli oli kyllä leikkinyt sillä innokkaasti, mutta siirtyi sitten uudemman hiiren kimppuun. Sen parissa Pilli viihtyikin pitkään. Hellyin kuitenkin ottamaan vanhan hiiren pois roskiksesta. Sehän ei ole mitenkään kissalle vaarallinen, todella rähjäisen näköinen vain. Ajattelin, että leikkiköön nyt sillä siihen asti, kunnes vahingossa sotken sen täysin hajalle. Niin on käynyt joillekin leluhiirille. 

Kyseinen hiiri on 3-4 vuotta vanha, ostin sen aikanaan Pörrille. Kävi siinä mielessä, että olenkohan minä kiintynyt myös tuohon leluun enemmän kuin tahdon myöntääkään. :)

Roskisdyykkari

Pilli kevätauringossa mummin tekemässä kissanpedissä.

Pulla innostui tunkeutumaan keittiön roskakaappiin, ja teki siitä saman tien rutiinitoimenpiteensä. Pulla oli levitellyt roskia ympäriinsä kaapin lattialle.

Yritin estää kaapin avaamisen säätämällä kaapinoven saranoita kireämmälle. Ovi oli ollut hieman löysä, joten ajattelin tämän auttavan roskisdyykkariin. No, ei auttanut. Pulla meni silti kaappiin niin kuin ei mitään.

Seuraavaksi laitoin kaksi 6 kg:n käsipainoa oven eteen. Pulla onnistui siirtämään nekin pois tieltään. :/ Laitoin sitten myös yhden tuolin sekä keittiöjakkaran oven eteen - siis käsipainojen lisäksi. No, se vihdoinkin auttoi ongelmaan. Mutta keittiössä alkoi näyttämään aika naurettavalta. Kaapin edessä kauhea kasa tavaraa.

Bongasin sitten netistä lapsiperheille suunnatun tuotteen, joka lukitsee kaapinovet uteliailta käsiltä. Lapsilukko - tai tässä tapauksessa kissalukko - auttoikin hyvin, tosin saranoita mun piti silti vielä säätää. Pelkkä lukko ei Houdinia pysäyttänyt.

Käytiin mökillä viime viikonloppuna ensimmäistä kertaa tänä keväänä. Vein Pillin ulos valjaissa, ja kaikki menikin hyvin, kunnes muurahainen pisti häntä. Pilli alkoi hyppimään rodeotyyliin ja onnistuikin pääsemään irti toisesta hihnasta. Kaulahihna onneksi pysyi paikoillaan ja onnistuin puhumalla rauhoittelemaan kisun. Itsesuojeluvaistoni sanoi, että "sekoavaa" kissaa ei pidä väkisin yrittää ottaa kiinni. :)

Hiiren heittoa ja kynsien leikkuuta

Mun kynsiä ei leikata.

Pilli on alkanut kiristämään minua heittämään kuuluisaa pientä valkoista leluhiirtä. Jos en heitä, Pilli tulee repimään kirjoituspöydän tuolia, jolla istun keskittyneenä työnhakuun. Vaihtoehtoisesti Pilli voi myös mennä repimään olohuoneen verhoja tai nojatuolia.

Hiiren heittäminen useita kertoja päivässä on vähentänyt Pillin kiinnostusta verhoihin. Mielenkiintoinen tapaus oli, kun jätin kissat vähän yli vuorokaudeksi kämppääni, kun kävin Tampereella työhaastattelussa. Olin aivan varma, että verhot oli revitty alas, mutta kas: niihin ei oltu koskettukaan. Eli koko verhoepisodi on aina jotain showta, jolla Pilli haluaa kiinnittää huomioni.

Huomion puutteesta kissojen ei pitäisi todellakaan kärsiä. Leikin niiden kanssa joka päivä ja pidän sylissä.

Verhojen lisäksi Pillin kohdalla haaste on kynsien leikkaaminen. Olen varmaan aiemminkin tästä maininnut, mutta nyt se alkaa muodostua ongelmaksi. Viime päivinä Pilli on jäänyt kynsistään kiinni parikin kertaa ja minun on pitänyt mennä auttamaan.

Pullahan antaa kiltisti leikata kynnet, mutta Pillin kohdalla se on hyvin vaikeaa myös kahteen pekkaan. Nimittäin oli viimeksi eläinhoitajallakin vaikeuksia leikata Pillin kynsiä, kun minä pidin kiinni. Ja kun ne leikkaavat vain terävimmän kynnen pois, niin ongelma palautuu taas viikon päästä.

Tiedän, että Pillin voisi kääriä pyyhkeeseen ja yrittää jotenkin sompailla kynsileikkurin kanssa kynnet lyhemmiksi. Tähän tarvitaan kuitenkin käytännössä kaksi, joten kovin usein en siihen lähtisi. Tyypillinen sinkkumiehen ongelma. :) Täytyy ehkä kokeilla tuota pyyhekikkaa seuraavalla kerralla, kun menen vanhempieni luokse Tampereelle.

Kakkajuttuja

Joskus on hyvä katsoa maailmaa toisestä vinkkelistä.

En ole paljon ehtinyt viime kuukausina kirjoitella blogia, kun jouduin työttömäksi. Työnhaku on siis täysillä päällä. Onneksi mulla on nuo kaksi veijaria, jotka piristävät minua päivästä toiseen. :) Mutta nyt kisujen kuulumisiin.

Loppukesästä Pilli alkoi kakata kuljetuslaatikkoonsa menomatkalla mökille. Se teki niin ainakin kolmella mökkireissulla. Ikinä paluumatkalla ei päästänyt mitään laatikkoonsa.

Taas painitaan.

Lisähaasteena oli se, että Pilli päästi läjät aina puolen tunnin ajomatkan jälkeen. Ja mökille ajaa 3 tuntia. :/ Eli siis jouduin ajamaan aivan käsittämättömän kovassa katkussa loppumatkan. Tosin tunnin löyhkäämisen jälkeen haju alkoi pikkuhiljaa hälvetä. Lisäksi Pulla pissasi usean kerran laatikkoonsa, myös menomatkalla.

Kokeilin sitten, että josko auttaisi Pillin laatikon siirtäminen takapenkiltä mun viereeni pelkääjän paikalle. Ainakin Tampereen reissuilla, joka tosin on huomattavasti lyhyempi reissu, ratkaisu auttoi. Sen toimivuuden näkee lopullisesti vasta ensi keväänä, kun ajelen taas mökille päin.

Muuten kisuille kuuluu tosi hyvää. Kävin rokotuttamassa molemmat jokin aika sitten, ja sain olla ylpeä pikkupöntöistäni. Pillikin nuolaisi eläinlääkärin kättä ja hän oli saman tien myyty. :)

Pillillähän on ollut pitkän aikaa yskimisoireita, ja niitä on ollut vähän myös Pullalla. Yleensä yskiminen alkaa kehräämisen yhteydessä ja kestää yleensä vain joitain sekunteja. Eläinlääkäri sanoi, että kannattaa harjata kissat usein ja antaa sellaista kuivaruokaa, joka erityisesti poistaa karvoja suolistosta.

Tämä auttoikin hienosti. Purina One Indoor -kuivamuona yhdessä viikottaisen harjauksen kanssa on vienyt yskänoireet pois. Eläinlääkäri antoi mukaan myös niskaan laitettavaa loislääkettä, mutta sille ei ole toistaiseksi ollut tarvetta.

Uusi sohva ja raapimispuu

Painn jälkeinen lepohetki uudella sohvalla.

Pilli ja Pulla viihtyivät hyvin kesällä maalla. Pulla sai toiselta ulkoilukerraltaan (ks. edellinen kirjoitus) sellaisen kammon, että se on siitä lähtien mennyt piiloon nähdessään valjaat. Pilli on joskus innokkaana ovensuussa kyttäämässä, mutta aika harvoin sekin.

 

Voi hyvin olla, että kissojen sisälläpitämisestä ei tule tulevina kesinäkään ongelmaa, jos kumpikaan kissoista ei ulos ole tunkemassa. Hyvä niin, nehän ovat tottuneet sisäkissoiksi ja tykkäävät leikkiä ja painia keskenään sisällä.

 

Uusi raapimimispuu.

Kissojen kannalta mullistava tapahtuma oli, kun hankin uuden sohvan. Otin siihen mikrokuitupäällysteen, josta oli hyviä kokemuksia vanhempien sohvakalustosta. Vuosien varrella kissat eivät ole saaneet mitää jälkiä aikaiseksi sohvaan. Lisäksi mikrokuitu hylkii likaa.

 

Kovasti Pilli on yrittänyt repiä sohvaa, mutta olen ollut äimän käkenä itsekin, kun mitään jälkeä ei sohvassa näy. Sohvaa ostaessani varmistin myös, että sohvan alle ei pääse, eikä myöskään taakse. Näin vältytään kissainvaasiolta sohvan sisällä. :D

 

Ostin eilen korkean raapimispuun, lähinnä Pillin tarpeisiin. Se kun ei suostu ikinä kynsienleikkausoperaatioon, niin se tykkää raapia enemmän kynsiään. Laitoin raapimispuun strategisesti nojatuolin taakse nurkkaan. Näin yritän välttää jatkossa nojatuolin raapimisen. Ainakin nyt äkkiseltään ratkaisu toimii hyvin. Pilli otti puun alustan saman tien lepopaikakseen. Kuvasta Pilliä tosin ei helposti löydä. :D

Pulla karkumatkalla

Minä ja Pilli.

Viime viikonloppuna olimme jälleen mökillä, ja ohjelmaan kuului tietty myös kissojen ulkoiluttaminen valjaissa. Heti alkuun kävi selväksi, että Pulla ei ollut halukas menemään ulos. Se jäi vain ihmettelemään ulko-ovelle ja se piti sitten sylissä viedä pihalle. Jossa se jälleen jäi istua tönöttämään paikalleen. :)

Pilli sen sijaan oli hyvin innokas, kuten ensimmäisellä ulkoilukerralla kaksi viikkoa aikaisemmin. Pilli olisi selvästi halunnut jopa vapaaksi. :)

Kävi sitten niin, että Pulla tepasteli jostain hankalasta paikasta, ja jouduin päästämään hetkeksi irti valjaista. No, ei Pulla tarvinnut kuin sekunnin, kun se jo ampaisi matkoihinsa. Sekä minä, että äitini yritti jalallaan astua valjaiden päälle, mutta kumpikin oltiin liian hitaita.

Pulla juoksi huutaen mökkitietä pitkin saunalle, jossa se piiloutui pitkään kasvustoon. Sieltä sain sen kiinni, kun ensin juttelin rauhoittavasti. Se alkoi heti kehräämään tyytyväisenä, kun otin sen syliini turvaan. :)

Pulla oli hyvin rauhallinen aina eteiseen asti. Kun suljin ulko-oven, se kirjaimellisesti kiipeili seinille, ensin oikealle, josta ponnisti vasempaan seinään melkein katonrajaan asti. Kun kissa laskeutui alas, rauhoittelin sitä, ja päästin sisälle. :D

Eli summa summarum, Pillistä tulisi ulkokissa, mutta Pullasta ei todellakaan. En kuitenkaan aio kumpaakaan päästää vapaaksi mökillä. Pullaa ei tietenkään ulkoilu kiinnostanut enää suuren draaman jälkeen. Pilli sen sijaan huusi pihalle ja livahtikin ainakin kerran eteiseen asti.

Mielenkiintoinen kesä tulossa. :)

Juhlan aika

Pulla valjaissa parvekkeella.

Parin viikon sisällä on ollut paljon aihetta juhlaan. Ensin Pilli ja Pulla täyttivät vuoden, sitten samalla viikolla oli kummitytön ristiäiset. Ja tänään on allekirjoittaneen syntymäpäivä. :)

Annoin kissoille "lahjaksi" pari vähän isompaa juustopalaa. No, se oli tietenkin väärää merkkiä, joten kumpikaan ei suostunut juustopaloja syömään.

Ulkona jotain mielenkiintoista ilmeisesti (anteeksi, kun häiritsin).

Olen opettanut kisuja valjaisiin pari kertaa parvekkeella. Ihan hyvin on sujunut, onhan ne toki myrtyneen näköisiä, eikä kovin innokkaasti liiku, mutta ei ole ollut myöskään suurta draamaa. :)

Ensi viikonloppuna menemme kissojen kanssa ensimmäistä kertaa tänä keväänä mökille. Sehän on jo tuttu paikka Pillille ja Pullalle. Viime syksynä olimme siellä monta kertaa.

Tulevana kesänä ulkoilutan kissoja valjaissa, mutta en todellakaan päästä vapaaksi. Todennäköisesti en ikinä päästä niitä vapaaksi, muistan kyllä liiankin hyvin Pörrin kohtalon viime kesältä.

Haasteitahan tuossa toki tulee, koska vanhempien kissa Mirri on aina vapaana mökillä. Varmasti munkin kissat joskus livahtavat pihalle.

Iso rotta ja pieni hiiri

Pilli ja valkoinen hiiri.

Pillin lempilelu on valkoinen hiiri. Useamman kerran Pilli on tunkenut sen jääkaapin alle, josta olen hiiren joutunut kaivamaan esille. Pillillä on myös musta hiiri, täsmälleen samanlainen rapiseva hiiri, mutta eri värinen. Sillä Pilli ei juurikaan tykkää leikkiä muulloin kuin valkoisen hiiren ollessa kadoksissa.

Pulla ja iso rotta.

Valkoinen hiiri oli hiljattain pitempään hukassa ja voi sitä riemua, kun löysin sen jääkaapin alta. Pilli oli tosi innoissaan ja maukui kovalla äänellä, kun näki vanhan kaverinsa. :) Mustaa hiirtä Pilli ei juurikaan nouda.

Pulla sen sijaan pitää palloista, kuten olen aiemmin kertonut.  Vähän aikaa sitten ostin kissoille ison valkoisen lelurotan. Siitä Pulla tykkää. Rotta onkin laadukas, kovakaan kyyti ei ole aiheuttanut repeämiä tai hännän irtoamista, joka on usein hiirilelujen ongelma.

Sohvaongelman ratkaisin väliaikaisesti siten, että otin sohvasta jalat pois. :) Se oli ainoa varma tapa estää kissojen pesiytyminen sohvan sisälle pohjan kautta.

Varmaankin kevään aikana hankin uuden sohvan ja materiaali tietty pitää katsoa tarkkaan. Ohutta, helposti kynsittävää kangasta ei saa olla sohvan pohjassa tai takana.

Kevääseen kuuluu myös kisujen tutustuttaminen valjaisiin. Pitää hankkia toiset valjaat, jotta saa molemmat yhtä aikaa mökillä pihalle. Silloin tosin tarvitaan toinenkin ulkoiluttaja, koska muuten piuhat menevät takuuvarmasti umpisolmuun. :)





Energiapakkaukset

Kissanpeti.

Kiipeilyä verhoissa. Lisää kissanmentäviä reikiä sohvassa. Silputtu karhunkieli keittiön lattialla. Hyppelyä amppeliin sängyn reunalta.

Täytyy sanoa, että nämä kissat ovat kyllä todella eläväisiä, eikä niille tunnu riittävän mitkään aktiviteetit, mitä niille olen hankkinut. Tilasin viime viikolla netistä raapimislevyn, jonka aion sijoittaa strategisesti oikeaan paikkaan, eli nojatuolin ja sohvan väliin. Toivon tämän vähentävän kisojen kiinnostusta sohvaan. Vaihdoin muutama päivä sitten pahvilaatikon (piilopaikka) ja pienen raapimispuun paikkaa samasta syystä. Sohva ei tunnu enää kiinnostavan niin paljon.

Ja hyvä niin, koska sohva alkaa olla tiensä päässä. En ole pystynyt millään estämään kissojen tunkeutumista sohvan sisään, ja pohjassa onkin jo useampi reikä. Olen harkinnut uuden sohvan ostamista. Ehdoton kriteeri on, että siinä ei ole takana tai pohjassa ohutta kangasta, jonka kissa repii helposti auki.

Kaksi viherkasvit nämä pikkupöntöt ovat jo tuhonneet ja kolmas on viimeistelyä vaille valmis. Makuuhuoneen katosta roikkuva amppeli on saanut kyytiä, kun kissat hyppivät siihen ja repivät oksia ja lehtiä irti. Juoru on muutenkin jo kuivunut, joten se lentää roskiin. 

Jälleen yksi onnistunut projekti Oy Pillijapulla Ab:ltä.

Pilli ja matto.

Olin kuukausi sitten Saimaalla kylpylälomalla, ja äitini saapui Tampereelta kissavahdiksi. Hän teki lomani aikana matonkuteista hienon kissapedin. Myöhemmin hän teki myös hienon maton sekä tohvelit. Äitini tekee näitä harrastuksenaan ja on valmis tekemään näitä tilauksesta. :)

Kissat leikattu

Pulla kaulurissa.

Oli aikamoinen projekti kissojen sterilisointi. Uuden vuoden aattona Pilli ja Pulla leikattiin ja ne saivat kaulurin mukaansa. Pulla irrotti neljän päivän aikana kaulurin yhtä monta kertaa, ja koska haava näytti hyvältä, en pakottanut pitämään kauluria. Saman tein Pillille.

No, kissat nuolivat haavojaan pari päivää ja ne avautuivat ja tulehtuivat. Piti mennä jälleen eläinlääkärille, jossa kissat nukutettiin ja laitettiin tikit uudestaan. Pysyvät tällä kertaa. Ekalla kerralla tikit olivat liukenevia. Sanoin, että enää en kiusaa kaulureilla, joten laitettiin sukkapuvut molemmille.

Selvästikin puku stressasi kissoja vähemmän kuin kauluri. Pulla onnistui kuitenkin irrottamaan myös sen. Ihan uskomatonta, eikä edes takapuolessa olevia nappeja ollut avannut. Sama juttu oli kaulurin kanssa. Käsittämätön Houdini! :)

Pilli kaulurissa.

Sukkapukuja kissat pitivät viisi päivää. Pillin haava oli jo parantunut, mutta Pullan haava irvisti vielä hieman. Kun tikit poistettiin, eläinlääkäri sanoi, että pitää antaa vielä antiseptistä ainetta ja kauluria vielä viikon ajan.

Onneksi Pulla piti kauluria  koko viikon. Toissapäivänä perjantaina poistin kaulurin ja nyt kaikki on hyvin. :)

Kyseenalaistin eläinlääkärin toiminnan muutamassa asiassa.

Pulla kierittelee lattialla sukkapuvussa.

 1) Sukkapuku ja pysyvät tikit olisi voinut laittaa jo ekalla kerralla, jolloin tikit eivät olisi auenneet. Heillä varmasti on paljon kokemusta kahden kissan tapauksista, jolloin kauluria ja liukenevia tikkejä ei voi suositella.

 2) En saanut minkäänlaisia ohjeita mukaani toisella käynnillä, jolloin puku ja pysyvät tikit laitettiin. Lääkäri sanoi myöhemmin, että "rupi olisi pitänyt aina poistaa ja haavaa puhdistaa". Sanoin, että mites olisin puhdistanut tai huomannut, kun niillä oli puku päällä? Ja niitä ohjeitahan en saanut.

3) Minulta veloitettiin toisella kerralla (tikit, puku, antibiootit) sama summa kuin itse

Pilli ja Pulla sukkapuvuissa.

leikkauksesta. Eli yhteensä jouduin maksamaan yli 600 euroa tästä projektista.

No, kissat ovat nyt kunnossa, ja se on pääasia. :)

Kissanpentujen ylensyönti?

Pilli on viime aikoina syönyt todella paljon. Kissat syövät 2 pussia märkäruokaa per kissa per päivä. Pulla syö kuitenkin vain vähän kerrallaan ja Pilli jatkaa syömistä kaverinkin puolesta.

Lisäksi kuivamuonaa on aina tarjolla, mutta koska kissat (lähinnä Pilli) söivät kokonaisen kupillisen kuivaruokaa jopa yön aikana (märkäruoan lisäksi), niin päätin vähän rajoittaa kuivamuonan tarjontaa. Lisään sitä kuppiin maksimissaan kerran vuorokaudessa.

Viime päivinä Pullankin ruokahalu on ehkä vähän rauhoittunut, mutta on se iso kissa ikäisekseen (6 kk). Henkilövaa'alla punnittuna painaa 3,8 kiloa. Pulla on selvästi pienempi, mutta henkilövaaka antaa saman tuloksen (eli se sekoilee). :)

Joka tapauksessa olen miettinyt, miten voisi kahden kissan taloudessa hillitä toisen syömistä, kun toinen syö paljon vähemmän? Pilli on tämän vuoksi saanut lisänimen Punkero. :)

Huomasin, että en ole laittanut pennuista yhtään videota blogiini, joten tässä pari linkkiä YouTubeen.

Kisut katsovat jääkiekkoa:

https://youtu.be/bIx-cEn43qI

Pulla noutaa palloa ja Pilli käy jalan kimppuun:

https://youtu.be/UxswhE9Bv1A

Täsmäiskut huonekasveja kohtaan

Pilli ja Pulla sitten päättivät viime viikolla, että huonekasveille annetaan oikein kunnolla kyytiä.

Keittiötasolla oleva kasvi oli töissä ollessani ei vain pudotettu lattialle, vaan kaikki ruukussa ollut multa oli levitetty tasolle huolellisesti. Tyhjä ruukku löytyi vähän matkan päästä, kuten myös täysin mullaton kasviparka.

Kasvi lattialla.

Tietty annoin kissojen kuulla kunniansa, ja lukitsinkin ne siivouksen ajaksi pimeään kylppäriin. En halunnut niiden "auttavan" siivouksessa, ja toisaalta se toimi myös rangaistuksena. Paitsi että kissat eivät osaa yhdistää rangaistusta johonkin aiemmin tehtyyn kepposeen. :/

Kun olin siivonnut sotkun ja palauttanut kasvin ruukkuunsa, päästin kissat pois kylppäristä, ja toivoin, että tämä sotku jäisi viimeiseksi. Mitä vielä. Seuraavana päivänä töistä palatessani keittiössä odotti täsmälleen sama näky.

Kissat olivat selkeästi pitäneet oikein hauskaa mullan kanssa.

Tämän projektin ansiosta siirsin keittiön kasvin kirjahyllyn päälle kissojen tavoittamattomiin. Muutama päivä myöhemmin kissat olivat käpälöineet myös makuuhuoneen palmuvehkan multaa jonkun verran pöydälle. Siirsin myös palmuvehkan kirjahyllyn päälle.

Toivottavasti Pilli ja Pulla eivät tämän takaiskun vuoksi elvytä vanhaa projektiaan, eli sohvan repimistä.

Huolellista työtä.

Liebster award -haaste

Kiitos haasteesta Abyangel!




Liebster award -haasteen säännöt ovat seuraavat:

• kiitä sinut haastanutta blogia ja linkkaa hänen bloginsa
• vastaa sinut nimenneen bloggaajan 11 kysymykseen
• nimeä ja linkkaa 11 Liebster award -haasteen ansainnutta alle 200 lukijan blogia
• keksi 11 kysymystä haastetuille

Abyangel antoi minulle seuraavat kysymykset:

1. Jos kissasi ei olisi kissa, mikä se olisi?

Pilli olisi Indiana Jones -tyylinen seikkailija. Pulla taas olisi rauhallinen kuningatar, jota pitää palvella.

2. Missä kissasi nukkuu?

Molemmat nukkuvat joko sohvalla, nojatuolissa tai kiipeilypuussa. Tai mun sylissä. :) Pillillä on tapana myös nukkua öisin ruokapöydällä (!).

3. Onko kissan vessa olohuoneessa kamala ajatus vai sisustuselementti?

On se aika kamala ajatus. Kissat kuitenkin potkii aina jonkun verran hiekkaa lattiallekin, joten laatikko saa olla kylppärissä. 

4. Mikä on ihanin kissaesine, jonka omistat?

Lyijyväripiirros, jossa kaksi kissanpentua. Vanhempani ostivat sen joitain vuosia sitten ovimyyjältä, kehystivät sen ja antoivat minulle joululahjaksi.

5. Leikitkö kissasi/kissojesi kanssa päivittäin?

Kyllä, leikin molempien kanssa. Pilli tykkää noutaa leluhiirtä ja Pulla pehmopalloa.

6. Mikä on kissaltasi ehdottomasti kielletty ja noudattaako kissasi sääntöä?

Sohvan ja sängyn raapiminen. Kumpikaan ei välitä komentamisesta, vaikka taatusti ymmärtävät. :)

7. Onko sinulla kissakoruja tai muuta kissa-asustetta, jota käytät päivittäin?

Ei ole.

8. Mikä on maksimimäärä kissoja, joiden kanssa suostuisit asumaan?

Varmaankin kolme, mutta kämpän pitäisi olla vähintään kolmio. Nykyisessä kaksiossani minulla on kaksi kissaa.

9. Aina avoin raksubaari vai säännölliset ruoka-ajat?

Molemmat. Kissat saavat kolme kertaa päivässä märkäruokaa, yhteensä kaksi pussia per kissa. Lisäksi pidän aina myös kuivamuonaa ruokakupissa. Kissat eivät kuitenkaan syö liikaa.

10. Oletko tehnyt suunnitelmia sen varalle, että jonain päivänä et pystykään vaikka sairauden vuoksi pitämään kissastasi huolta?

Vanhempani huolehtisivat kissoistani tarvittaessa.

11. Ovatko ystäväsi myös kissoihin päin kallellaan?

Suurin osa on.

Haastan mukaan seuraavat blogit (ei ihan yhtätoista, mutta kuitenkin):


Kissasirkus
Lulu, Lea ja Lotta
Pissasirkus
Pikkupedot
Kattivaara

Kysymykseni ovat tässä:

1. Kiipeileekö kissasi verhoihin?

2. Onnistuuko kynsien leikkaaminen ongelmitta?

3. Mikä on omituisin paikka, mistä olet kissasi löytänyt?

4. Oletko opettanut kissallesi temppuja?

6. Onko sinulla vaikeuksia saada kissaa kuljetuslaatikkoon?

7. Katsooko kissasi TV:tä?

8. Montako pahvilaatikkoa kissallasi on piilopaikaksi?

9. Rullaako kissasi vessapaperirullan auki?

10. Tykkääkö kissasi olla saunassa?

11. Pääseekö kissasi ulkoilemaan vapaana?

Siitä vaan vastailemaan. :)

Leluja noutavat sohvan valtaajat

Mökillä keinutuolissa.

Pilli ja Pulla tuntuvat jatkavan siitä, mihin Pörri-vainaa jäi. Kirjoitin 6.12.14 siitä, kun Pörri tunkeutui sisälle olohuoneen sohvaan ja minä yritin jos jonkinlaista estääkseni sen. No, nyt pikkukisut (lähinnä Pilli) tekivät saman. Kissat olivat tehneet sohvan taakse kankaaseen reiän, josta oli mukava kömpiä sohvan sisään ja repimään sen sisuksia. 

Onneksi pehmusteiden repiminen oli vain vähäistä, mutta aiheutti sen, että kissat tulivat sohvan sisältä kuorrutettuna vaahtomuovin murusilla. Tietty kun kissat nuolevat itseään, niin samalla nuo muruset menevät elimistöön. 

Eli minun piti siis taipata sohvan takana olevat aukot ruskealla pakkausteipillä, ja tällä kertaa paljon laajemmin kuin aiemmin. Pieni teippaus ei nimittäin pitänyt sohvaterroristeja kaukana. Nyt teippaus tuntuu pitävän. :)

Sekä Pilli että Pulla ovat noutajakissoja. Hauskaa on se, että Pilli noutaa leluhiirtä ja Pulla pientä pehmopalloa. Pilli jaksaa noutaa hiirtä varmaan 10 kertaa putkeen, eikä tunnu ikinä kyllästyvän. :) Samaahan teki myös Pörri. Jännä, että meillä ei muut kissat ole ikinä leluja noutaneet. Tietty siihen vaikuttaa sekin, kun leikitän niitä aika paljon. :)

Veijarit keppostelemassa

Nokosilla kiipeilypuussa.

Pilli on osoittautunut varsinaiseksi veijariksi. Se on aina ensimmäisenä menossa kiellettyihin paikkoihin, kuten vaatekomeroon.

Molemmat kissat tykkäävät olla nykyään sylissä. Pulla tosin pitää ottaa syliin, Pilli tulee itse. Kovin kauan ne eivät sylissä viihdy, koska lähtevät toisen perässä juoksemaan.

Koska Pilli on selkeästi vilkkaampi ja tutkijaluonne, niin todennäköisesti juuri Pilli on useasti kaatanut paperikorin sekä pari huonekasviani. Myös vessapaperirulla on rullattu auki pari kertaa, ei tosin onneksi silputtu. :) Vessaharjalla tykkäävät molemmat leikkiä, yleensä teline löytyy eripuolelta pönttöä kuin harja.

Pilli siivousämpärissä.

Ensimmäinen imurointi oli klassista kissakäyttäytymistä, eli heti pakoon. Lattian luuttuaminen tietty onkin tosi hauskaa Pillin mielestä, ja moppia pitääkin koko ajan jahdata. Pulla tarkkaili kauempaa.

Tällä viikolla Pilli hyppäsi ensimmäistä kertaa tiskipöydälle. Pulla ei ole vielä hypännyt, vaikka se tykkää lelujen perässä kyllä hyppiä korkeallekin. Pilli taas tykkää enemmän kiipeillä.

Pulla lavuaarissa.

Pennut ovat nyt tavanneet vanhempieni kissan Mirrin kaksi kertaa. Ensimmäinen kerta oli Tampereella ja mökillä oltiin kaksi viikkoa sitten. Mirri näyttää hyväksyvät pennut, vaikka näyttääkin vähän aggressiivisemmin varoittavan liian rohkeasta lähestymisestä näyttämällä käpälää ja sähisemällä. 

Pennutkin ovat sähisseet, mutta mitään konfliktia ei ole sattunut. Varovaista tarkkailua puolin ja toisin. Jos satutaan nokikkain, niin haistellaan kyllä rauhassa, eikä heti aleta sähisemään.

Pulla ja vessaharja.

Me ei tehty mitään...

Pilli ja Pulla ovat asettuneet taloksi

Heti piti mennä huonekasvia tutkimaan.:)

Suuremman surun hellitettyä aloin katsella reilu viikko sitten kissanpentuja netistä. Kävin sitten hakemassa Myllykoskelta viime viikon keskiviikkona kaksi kissanpentua. :) Ne saivat nimekseen Pilli ja Pulla. Pilli on musta ja Pulla mustavalkoinen.

 

Luonteeltaan kisut ovat erilaisia. Pilli on seikkailunhaluisempi ja haluaa tutkia joka paikkaa. Pulla on arempi ja vähän pienempi, mutta sekin kyllä menee siskonsa perässä sinne, minne ei saisi mennä. :) Pilli juttelee jonkin verran, ja erityisesti ruoka-aikaan vähän kovemminkin. Pullastakin lähtee ääntä, mutta hyvin harvoin ainakin toistaiseksi.

 





Pulla ja nalle.
 



Molemmat pennut ovat kovia kehräämään, ei tarvitse kuin puhua niille, niin johan alkaa pörinä. :) Sylissä ne ovat käyneet lyhyesti muutamia kertoja. Usein lepohetki keskeytyy siihen, kun kaveri alkaa lattialla leikkimään ja siihen tietty pitää päästä mukaan.



Kävin rokotuttamassa pennut tällä viikolla. Ne ovat nyt 13-viikkoisia. Jouduin perjantaina käymään toistamiseen lääkärillä, koska Pilli alkoi torstai-iltana läähättämään kieli pitkällä, kesken leikkimisen. Sillä oli ollut aiemminkin jo vikisevä ja hieman rahiseva hengitys, josta olinkin maininnut lääkärille rokotuksen yhteydessä.

 



Pilliltä otettiin röntgenkuvat, eikä mitään onneksi löytynyt sydämestä tai keuhkoista. Lääkärin mukaan pentujen leikit saattavat mennä joskus mennä vähän yli, koska pennut eivät osaa arvioida omaa jaksamistaan.  Jos vastaavia oireita tulee vielä useammin, niin seuraava askel olisi ultraääni. Astmaa ei noin pienillä pennuilla yleensä ole, eikä rankkaa lääkitystä (mm. kortisoni) pennulle oikein suositellakaan. Kuukauden päästä pennuille annetaan vahvisterokotus, jolloin Pillin tilannetta tarkistetaan, jos on tarvetta.



Pulla huilaamassa.




Pilli nokosilla.





Jäähyväiset Pörrille

Pörri 15.7.2013 - 3.7.2015
 

Kaksi viikkoa sitten, perjantaina 3.7. illalla sain äidiltäni puhelun, joka oli suuri järkytys. Rakas kissani Pörri oli löytynyt kuolleena mökkimme vintiltä. Ulkoisia vammoja ei näkynyt, se näytti vain nukkuvan.

 

Itse olin 400 km päässä Saimaalla vuokraamallani mökillä. Itkin varmaan 12 tuntia lähes koko ajan. Muutaman tunnin sain nukuttua. Lähdin jo lauantaina mökiltä, vaikka mökki oli käytössä sunnuntaihin asti. Multa meni täysin lomafiilis, ei tehnyt mieli uida tai soutaa tms.

 

Kotimatka sujui suht hyvin, vaikka useampaan kertaan jouduin pidättelemään kyyneleitä. Olin pari päivää kotona Espoossa ja siivosin lelut lattialta ja pesin ruokakupit.

 

Maanantaina ajoin mökillemme ja menin heti istumaan Pörrin haudalle. Pyysin anteeksi, että en ollut paikalla. Olisin tietty halunnut olla paikalla, mutta helteiden vuoksi oli mahdotonta odottaa saapumistani Saimaalta.Veljeni oli tuolloin mökillämme käymässä tyttärensä kanssa. Veljeni kaivoi Pörille haudan mökkimme takapihalla, vuonna 2009 kuolleen Missun viereen.

 

Pörrin kuolinsyy oli todennäköisesti loukkaantuminen. Satuin näkemään, kun Pörri kiipesi puisen autopukin päältä koivuun ja tiputtautui saman tien alas. Pörri ei kuitenkaan pudonnut maahan, vaan se osui kylki edellä autopukin reunaan ja siitä alas maahan asti. Minä menin katsomaan, että kaikki oli ok. Mitään vammaa ei näkynyt ulkoisesti eikä myöskään kissan käytöksessä.

 

Ilmeisesti Pörrille oli tullut jokin vatsakalvon tulehdus/sisäinen verenvuoto joka pikkuhiljaa paheni. Noin viikko tämän jälkeen Pörri menehtyi. Sitä edeltävänä päivänä Pörri ei ollut syönyt mitään. Kuolinpäivänään se oli vain maannut minun sängyssäni peiton alla, kuten sillä oli tapana. Äitini oli ihmetellytkin, että se oli koko päivän sängyssä. Pörrin askel oli ollut myös hieman horjuva.

 

Sydämeni on särkynyt. Pörri oli mun ensimmäinen oma lemmikkini, mutta ei varmasti viimeinen. Pörriä ei mikään kissa voi korvata, se oli niin ainutlaatuinen persoonallisuus.

 

Lepää rauhassa, Pörriäiseni!

Vapaana mökillä!

Takapihalla.
 

Pörri on päässyt muutaman kerran juoksemaan vapaana ulkona mökillä. Olen seurannut sen menemisiä lähes koko ajan. Pörri on juossut innoissaan Mirrin kanssa pihalla häntä melkein paksumpana kuin kissa itse. :)

 

Tietty puuhunkin on pitänyt kiivetä. Yleensä se vain hyppää kiinni puun runkoon,  ja jatkaa alas hypättyään juoksuaan seuraavaan puuhun.  Viime viikonloppuna Pörri kiipesi niin korkealle, että hädin tuskin yletyin ottamaan sen alas.

 



Kiveltä näkee hiiret paremmin.
 



Pörri ei osaa tulla takaperin alas, vaan tulee vauhdilla pää edellä alas. Näin tekee myöskin Mirri, joka ei pahemmin kiipeile puissa. Harjoitteluahan se vaatii. :)

 

Juhannuksena menen viime vuoden tapaan viikoksi mökille. Pörri jää sinne myös toiseksi viikoksi, kun itse menen Saimaalle mökkeilemään ja veneilemään.

 

Positiivista oli, että Pörri itse halusi aina sisälle. Sitä ei tarvinnut jahdata yömyöhään. :) Yritän totuttaa Pörrin siihen,  että se on ainakin aluksi ulkona ainoastaan silloin kun joku sen ihmisistä on myös ulkona. Siten se toivottavasti tottuu tulemaan itse sisälle, kun ketään ei näy.

Kissahistoriikki, osa 3/3: Mirri

Mökin ikkunalla.

Äitini hankki Mirrin muutama kuukausi Missun kuoleman jälkeen syksyllä 2009. Äiti päätti kissan nimen jo paljon ennen sen hankkimista. Mirri on kiltti kissa, joka ei pelkää ihmisiä. Se suostuu menemään ainoastaan äidin syliin.

Mirrin kehrääminen on niin hiljaista, että sitä ei tahdo kuulla. Itsekin olen kuullut sen vain tietokoneella, kun äitini oli äänittänyt Mirrin kehräystä todisteeksi. :D Silloinkin piti laittaa kaiuttimet täysille, että edes vähän pörinää kuului. :)
 

Kaverukset nojatuolissa.

Mirri myös maukuu hyvin harvoin ja pienellä äänellä. Mökillä sitä kuulee useammin, kun se ilmoittaa haluavansa pihalle. Ruokaa en ole sen ikinä kuullut huutavan, toisin kuin Pörri tekee päivittäin. :)

Mirri juoksee mökillä kesät vapaana ja jahtaa hiiriä. Se ei kylläkään syö niitä, ainoastaan leikkii, kunnes ne kuolevat. Sama pätee esim. sudenkorentoihin, joita löytää helposti useammankin kitumasta nurmikolla kesäisenä päivänä.

Kun hankin Pörrin syksyllä 2013, Mirri otti sen heti hyvin vastaan. Ikinä ne eivät ole tapelleet, muuta kuin leikkisää kissapainia. Kun tulen käymään vanhemmillani Tampereella, Mirri on aina ensimmäisenä vastassa ovella. Jotenkin se tietää sen kuka on tulossa. :)

Kissahistoriikki, osa 2/3: Missu

Missu ja Emmi.
 

Missu tuotiin meille isoäitini luota vuonna 1994 pentuna. Täysvalkoinen Missu oli pentueen pienimpiä ja oli  usein jäädä ilman ruokaa isossa pentueessa.

Meiltä Missu sai kuitenkin rakastavan kodin. Se oli luonteeltaan kiltti, eikä pelännyt ihmisiä. Kuitenkin se saattoi yllättäen raapaista tai puraista, jos ei ollut varuillaan. Arvaamattomuus kuului myös sen luonteeseen.

Missu suostui olemaan ainoastaan äitini sylissä. Se antoi kuitenkin ottaa itsensä suht helposti kiinni esim. valokuvausta varten (ks. ohessa). :)

Missulla oli pari ensimmäistä vuotta kaverinaan cockerspanieli Emmi (1985-1996). Missu piristi jo hieman eläköityneen oloisen Emmin elämää huomattavasti.

 

Saimme todistaa useita hauskoja hetkiä, kun kaveukset juoksivat ympäri taloa, usein sen seurauksena, että Missu oli lyönyt Emmiä käpälällä esim. kuonoon. :)




Minä ja Missu uutena vuotena 2004.
 

Emmin kuoltua -96, Missu haisteli jopa vielä vuoden päästä kylpyhuoneen lattiaa siitä kohdasta, mihin Emmi oli kuollut. Samalla se maukui surkealla äänellä. Kuulostaa uskomattomalta, että Missu olisi vielä niinkin pitkän ajan jälkeen muistanut surullisen tapahtuman. Emmi tietenkin oli Missun hyvä kaveri ja sanotaanhan sitä, että kissoilla on hyvä muisti.

Missu sairastui kohtutulehdukseen vuonna 2006 ja siltä leikattiin kohtu pois samana vuonna. Leikkaus nuorensi Missua usealla vuodella, ja se leikki melkein kuin pentuna konsanaan.



Vuonna 2009 Missu sai nisäkasvaimen, joka levisi myös muualle. Saman vuoden kesällä Missu kuoli rauhallisesti äitini sylissä eläinlääkärin nukuttamana. Missu haudattiin mökillemme, jossa se sai nauttia kesäpäivistä ja metsästää hiiriä.