Ampiaisia, kikkareita ja leikkejä

Meitsi ja Pörri Tampereella.

Pörri kävi parvekkeella tutkimassa pudonneita lehtiä. Usein se valitsee tarkkaan yhden ja kiikuttaa sen jonnekin sisälle. Niitä sitten löytyy milloin mistäkin. :)

Tällä kertaa Pörri löysi jonkun ötökän, ja tarkemmin katsottuani huomasin, että se oli syyspökerryksissä oleva ampianen. Kävi siinä mielessä, että ei kai se pistänyt Pörriä. Mulla ei ole mitään kyypakkausta tai muutakaan lääkettä ampiaisenpistolle, mutta onneksi se ei pistänyt Pörriä. Kyllä sen olisi muutaman tunnin sisällä varmasti huomannut.

Kaverin kupilla syömässä kesken aterian. :)

Pörri keksi tässä yhtenä päivänä hieman kyseenalaisen leikkikalun, eli omat kikkareensa hiekkalaatikosta. Töistä tullessani katsoin ekaksi, että onko eka vahinko päässyt käymään. Sitten huomasin, että kikkareet olivat hiekkaisia, joten Pörri oli leikkinyt niillä. Ja tietty olohuoneen matolla...:/

Näytin kyllä Pörrille, että mikäs tässä matolla on, mutta eihän sitä voinut komentaakaan. Sehän oli tehnyt ihan oikein laatikkoonsa, mutta sitten ruvennut leikkimään tuotoksillaan. Eihän se sitä tajua, että ei ne ole leikkimistä varten. :)

Meillä meni oikein hyvin Tampereella viime viikonloppuna. Pienen alkumurinan jälkeen Mirri ja Pörri jo leikkivät keskenään ja juoksivat peräkkäin ympäri kämppää. Joten niistä tulee varmastikin hyvät kaverit. Mirri tosin vaikutti välillä kyllästyvän pikku-pörriäisen leikkeihin. Pennulla kun riittää energiaa vähän liikaakin. :)

Hauskin tapaus oli, kun Mirri ja Pörri söivät omista kipoistaan, ja yhtäkkiä Pörri päätti maistaa kaverin kiposta. :D Mirri ei kumma kyllä suuttunut tai ajanut Pörriä pois, vaan antoi sen syödä lohiateriaansa. :)

Vessanpönttö tutuksi

Mee pois mun sohvalta

Pörri päätti tässä yhtenä aamuna hypätä vessanpönttöön. Onneksi: 1) satuin olemaan ihan vieressä, joten sain kisun heti pois ja 2) pönttö oli vedetty. :) Etukäpälät kastuivat, mutta muuten Pörri säilyi kuivana. Kun kuivasin sen käpäliä, se vähän miukui. Minä siihen, että kuka käski hypätä pönttöön.

Silmätippojen laitto oli ensin vähän haastavaa. Kissaa on vähän hankala pitää paikoillaan samalla kun yrittää tiputtaa nokareen tuubista kissan silmään. Luonnollisestikaan se ei pidä siitä ollenkaan, mutta onneksi minussa on jonkin verran kissapsykologin virkaa.

Ennen tippojen laittoa annan sen haistella tuubia ja juttelen rauhallisesti. Kun tipat on laitettu, annan aina pari namipalaa erillisestä snacks-pussista, josta annan  vain erityistilanteissa. :) Näillä kikoilla Pörri on antanut laittaa tippoja huomattavasti helpommin.

Korvapunkkilääke on auttanut hyvin, enää Pörri ei rapsuta korviaan läheskään niin paljon. Silmätipatkin ovat tehonneet; silmät ei punoita niin paljon ja aivastelukin on vähentynyt.

Pörri on selvästi vahvistunut näiden kahden viikon aikana, kun se on ollut mulla. Eilen se kiipesi naulakossa olevan kylpytakkini helmasta ihan ylös asti ja laskeutuikin omin avuin.  Pörri syö n. yhden pussin Whiskas Junioria päivässä. Erityisesti jänis tuntuu maistuvan. :) Lisäksi se tykkää Perfect Fit -pentukuivamuonasta sekä Whiskasin kissanmaidosta.

Päästin Pörrin ensi kertaa eilen kurkistaan löylyhuoneeseen, kun olin saunomassa. Lauteiden alla se viihtyi hetken, mutta sitten tuli lähtö, kun heitin löylyä. Enemmän sitä kiinnostaakin kylppärin puolella viemäriin lirisevä vesi.

Kohta lähdetään Pörrin kanssa Tampereelle Mirriä katsomaan. Saa nähdä, miten kisut tällä kertaa tulevat toimeen.

Hiiri saa kyytiä (päivitys: oikea video lisätty)

Eläinlääkärissä

Tänään Pörri kävi ensimmäistä kertaa eläinlääkärillä. Pörri sai ensirokotuksen (kissarutto, kissaflunssa) lisäksi hoidon korvapunkeille. Hoitoon kuului korvien puhdistus ja lääkitys. Pörrin silmät punoittivat jonkun verran. Mainitsin silmien vetistelystä ja diagnoosi oli silmätulehdus. Tämä aiheutti todennäköisesti myös satunnaisen aivastelun.

Korvapunkit ovat kuulemma yleisiä pennuilla ja Pörri on todennäköisesti saanut punkit emoltaan, joka oli ulkokissa ja erittäin hyvä hiirikissa.

Silmätulehdukseen Pörri sai silmätippoja, joita mun pitää antaa pari kertaa päivässä. Luulen, että tälle päivälle oli ihan tarpeeksi Pörrille jännitystä, joten tippojen harjoittelun aloitan vasta huomenna. :)

Saimme eläinlääkäristä mukaamme pentupaketin, johon kuului mm. paketti pennunruokaa ja  kissanpään muotoinen ruokakippo. Kaiken kaikkiaan Pörri sai hyvää hoitoa, joten varmasti menemme kuukauden päästä samalle lääkärille täydennysrokotukseen. :)

Pörri ei aluksi protestoinut edes korvien puhdistusta, mutta lopulta alkoi miukuminen. Tätä kirjoittaessani sitä selvästi kiusaa kuolevat punkit, jotka varmasti kutisevat korvissa. Se ravistelee välillä päätään ja juoksee ihmeissään, kun ei tajua mitä tapahtuu. Voi pientä. :)

Yöriehumista

Lehtien keskellä parvekkeella.

Pörri on ollut nyt kahtena päivänä yksin kotona. Mitään kepposia se ei ole keksinyt, vaan kaikki on paikoillaan, pöytäliinaa myöten. :) Pörri on myöskin tehnyt asiansa joka kerta laatikkoon. Protestipissaa sängyllä tai sohvalla odotin kyllä, mutta ilmeisesti Pörri on liian siisti siihen. :)

Parvekkeella ollaan käyty jo monta kertaa, mutta kauan siellä ei viihdytä. Ilmeisesti alkaa olla jo hieman liian kylmä, varsinkin, kun Pörri ei ole ikinä ollut ulkona.

Varasin ensi tiistaille eläinlääkärikäynnin rokotusta varten. Netista katsoin, että pennut rokotetaan 12 viikon iässä ensimmäisen kerran. Pörri on nyt 13-viikkoinen.

Ohi ajavat autot kummastuttivat.

Parina yönä on kieltämättä harmittanut Pörrin into saada hepulikohtauksia aina silloin, kun olen mennyt sänkyyn. Lukiessani kirjaa Pörri juoksee makuuhuoneen ja olohuoneen väliä ja välillä tulee sänkyyn leikkimään tai tunkemaan itseään peiton alle. :)

Kun sammutan valon ja yritän saada unen päästä kiinni, Pörri senkuin jatkaa menoaan. Se tulee mun kainalooni hetkeksi kehräämään. Mikäs siinä, mutta sitten se alkaa leikkimään mun kädellä ja yrittää purra. Kun siirrän Pörrin lattialle, noin sekunnin päästä se hyppää takaisin. Komentaminen ei paljon auta. :) Jostain luin, että hyvä keino olisi leikittää kissaa niin paljon ennen nukkumaan menoa, että se ei jaksaisi yöllä riehua.

Tätä keinoa aion kyllä kokeilla. Oveakaan en nykyään saa kiinni, kun asensin hiljattain leuanvetotangon makkarin oveen.

Raapimispuu käsittelyssä.

Turvaverkon asennusta ja tv:n katselua

Otin muutaman päivän töistä vapaaksi, jotta Pörrin voisi pikkuhiljaa totuttaa siihen, että en ole aina kotona. Eilen olin pariin otteeseen 1-2 tuntia poissa, eikä mitään oltu kämpässä tuhottu. :) Tänään ajattelin käydä patikoimassa, siihen menee parisen tuntia. Töihin menen taas torstaina.

Kiinnitin turvaverkon parvekkeelle, jotta Pörri pääsee vähän haistelemaan ulkoilmaa. Se kävi varovaisesti kurkistamassa parvekkeen ovella, mutta juoksi sitten kiireesti takaisin sisälle. Ohi ajavat autot ja muut äänet olivat vielä ilmeisesti liian pelottavia.

Pörri pärjää kyllä yksinään, kunhan on ruokaa kipossa, hiekat vaihdettu ja riittävästi leluja esillä. Jälkimmäisen tarkoituksena on erityisesti ehkäistä mahdolliset matto- ja sohvavauriot. :)

Viime yönä jouduin takavarikoimaan yhden leluhiiren, joka vikisee joka kerta, kun siihen koskee. Yön pimeinä tunteina tuntui siltä, että Pörri sai sen vikisemään n. 10 kertaa sekunnissa. Lelu palautettiin käyttäjälleen seuraavana aamuna.

Pörri näyttäisi olevan sylikissa, kuten allaoleva kuvakin osoittaa. Yhdessä ollaan sohvalla katsottu jo NHL:ää ja Simpsoneita. :) Liikkuva kiekko erityisesti on hyvin mielenkiintoinen.

Vihdoinkin kotona

Väsynyt kisu.

Päätin, että lähinnä "projektinimenä" toiminut Missi-nimi jää historiaan. Kisun nimeksi tulee Pörri. Päädyin tähän sen vuoksi, koska se kehrää hyvin kovalla äänellä, Sanoin sille, että kyllä sä olet kova pörisemään, ja siitä nimi tuli mieleen. Sopii kyllä sille paremmin kuin Missi-nimi.

Tänään ajeltiin kotiin Espooseen. Nopean kämppätarkastuksen jälkeen Pörri joi kissanmaitoa ja katosi jonnekin huilaamaan. Löysin sen sitten lauteiden alta saunasta. :)

Sopeutumiseen ei näyttäisi menevän kauaa aikaa, nyt jo leikitään niin kuin ei mitään. Pörri varmaankin tunkee taas mun kainaloon (kuten viime yönä) ja nukkuu siinä koko yön. Oma nukkumiseni tietty on jossain määrin haastavaa, koska pennun ollessa kyseessä en oikein voi rehvakkaasti kylkeä kääntää, jotta kissa ei tulisi jyrätyksi. :)

Leikkiä Espoossa

Kissojen kohtaaminen

Jämijärvellä ennen lähtöä.

Tänään hain kissan Jämijärveltä. Kyseessä on todellinen maalaiskissa, sillä se on ensimmäiset kuukautensa elänyt maatilalla kissojen ja lampaiden keskellä.

Kotimatkalla Missi teki selväksi, että hänestä lähtee myös ääntä. Kisu ei ollut ikinä ollut autossa saati sitten kuljetuslaatikossa.

Ensikohtaaminen Mirri-kissan kanssa oli mielenkiintoinen. Ensin uutta tulokasta katseltiin suojaisesta paikasta, mutta jo alle tunnin sisään Mirri kohtasi Missin nokakkain.

Missi söi todella paljon heti perille päästyään. Se napsi vuoron perään kissanmaitoa ja Whiskas Junioria. Sitten olikin vuoro mennä syömään Mirri-kissan ruokia. Ehkä Missi tykkää aikuisen kissan ruoista enemmän. :)

Ensimmäinen ilta on mennyt aika lailla tarkkailuasemissa. Pikkukisukin on yrittänyt sähistä ja muristakin vähän isommalleen. :D

Missi leimautui meikäläiseen saman tien. Siihen varmasti auttoi se, että se annettiin ensin minun syliini. Lisäksi kotimatkalla kuljetuslaatikko oli pelkääjän paikalla, josta kisu näki minut kuskin paikalla koko ajan.

Hämmästyttävää oli, että mentyäni saunaan Missi oli heti mennyt sohvan taakse piiloon ja huutanut siellä. Kun palasin saunasta, se tuli heti katsomaan ovelle. Muutenkin se seuraa minua ja mun ääntäni joka paikkaan. :)

Huomenna sitten jatkamme lopulliseen määränpäähämme Espooseen. Siellä Missiä odottaa jälleen uudet tutkimusretket oudossa kämpässä. :)

Kissaa edeltävä ilta

Moro!

Päätin aloittaa blogin itselleni ajankohtaisesta aiheesta. En enää aio asua kaksiossani yksin, vaan hankin itselleni kämppiksen.

Huomenna nimittäin haen itselleni ensimmäisen oman lemmikkini. Jämijärvellä minua odottaa harmaavalkoinen 12-viikkoinen tyttökissa. :)

Odotan mielenkiinnolla, miten Tampereella asuvien vanhempieni 4v. kissaneiti reagoi uuteen tulokkaaseen. Ajattelin, että on hyvä esitellä kisut saman tien toisilleen, kun ovat kuitenkin jatkossa paljon tekemisissä keskenään. Mirri on kuitenkin kiltti ja sosiaalinen kissa, joten en usko, että mitään kissatappelua on luvassa. :) Sen näemme huomenna.

Kirjoittelen tänne jatkossa uuden perheenjäsenen kuulumisia ja lisäilen kuvia ja videoita. Luulen, että Missin kanssa (nimestä en ole vielä ihan varma :)) tulee olemaan paljon hauskoja hetkiä!


-Kari