Sterilisaatio tehty

Pörri leikattiin perjantaina. Pikku-pörriäisiä ei siis ole luvassa. Mitään ongelmia ei ollut. Pörri oli hieman sekavan oloinen ekana iltana, mutta nopeasti alkoi kuitenkin piristymään, kun sai ruokaa pitkästä aikaa. Sehän oli ilman ateriaa yhteensä melkein vuorokauden, eläinlääkärillä sille oltiin tarjottu ruokaa, mutta ei ollut maistunut. 

Pörri onnistui avaamaan kaulurin jo kotimatkalla kuljetuskopissa. Myöhemmin samana iltana Pörri onnistui irrottamaan sen kokonaan ja alkoi hetken päästä nuolla vatsaansa. Mä sitten aikamoisen väännön jälkeen onnistuin laittamaan kaulurin takaisin ja siinä se on onneksi siitä asti pysynyt. :) Mirrillä kuulemma kauluri pysyi aikanaan vain ekan yön, eikä se ollut haavaa repinyt. 

Otin juuri äsken haavalapun pois ja hyvältä haava näyttää. Olen antanut parina aamuna tulehduskipulääkettä ruoan kanssa, mutta se ilmeisesti maistuu pahalta, koska ruoka on jäänyt osaksi syömättä. 

Kauluria pitäisi pitää 7-10 päivää, mutta luulen, että jos haava on parantunut hyvin, otan kaulurin jo aiemmin pois. Ensi perjantaina meidän pitäisi mennä mökille ekaa kertaa. Tietty jos haava ei ole kunnolla parantunut, niin reissu jää toiseen kertaan.

Äsken Pörri yritti hypätä pöydälle kaulurinsa kanssa ja onnistui samalla tiputtamaan kelloradioni lattialle. Kissa tietty juoksi vauhdilla pakoon. :) Kelloradio ei tästä toipunut, siihen ei tule enää mitään eloa. Mutta pääasia, että ei osunut Pörriin. :) Ohessa pari kuvaa toipilaasta.

Eka kerta pihalla

Pörri pääsi ensimmäistä kertaa pihalle pari viikkoa sitten. Tiesin kyllä jo etukäteen, että siitä tulee muutaman sekunnin keikka. :) Kannoin Pörrin sylissä alas kolmannesta kerroksesta (jo tämä oli selkeesti iso kokemus) ja laskin sen valjaissa maahan takapihalla. Kova maukuna alkoi heti ja Pörri kääntyi juurikin muutaman sekunnin kuluttua takaisin ovea kohti. Yritin vielä pari kertaa laittaa sitä vähän kauemmaksi ovesta, mutta ei se tiettyekalla kerralla uskaltanut enempää. Seuraavalla kerralla sitten. :)

Rappukäytävässä kokeilin, osaako Pörri mennä takaisin 3. kerrokseen itse. Se kuitenkin yritti piiloutua patterin alle, joten vein sen sylissä takaisin kotiin. :)

Pörrillä on sitten parin viikon päästä sterilointi edessä. Sen jälkeen pitää muuttaa vissiin ruokavaliotakin,täytyy kysellä tarkemmin siitä eläinlääkäriltä.

Ohessa video, jonka sain hyvällä tuurilla otettua huomattuani Pörrin kiinnostuvan CD-levyn heijastuksesta. :)

Kaverin ja auton uudet hajut

Pörri valjaissa parvekkeella.

Mulla oli kaveri kylässä pari viikkoa sitten. Ensin Pörri meni sohvan alle piiloon, ja tunnin vierähdettyä päätin ottaa sen pois sieltä. Pörri ystävystyi nopeasti kaverini kanssa. Aluksi se nouti hiirtä mulle, mutta ei uskaltanut hakea kaverin heittämää samaa hiirtä. :)

Yöllä Pörri kävi olohuoneen sohvalla haistelemassa ja kutittelemassa kaverin naamaa. Totta kai Pörri kiikutti myös hiirtä kaverin viereen. Hän heittikin sen pois ja Pörri tietty nouti sen takaisin. :D

Nyt kun ilmat alkaa oikein kunnolla kaunistua ja lämmetä, pitää Pörrin kanssa mennä pihalle valjaiden kanssa. Oheisessa kuvassa Pörri tutkii suurta aarretta, viereisestä koivusta pudonneita oksan pätkiä. Niitä aina roudataan sitten sisälle. :)

Varasin Pörrille ajan sterilisaatiolle huhtikuun lopusta. Pörri on nyt n. 3 kiloinen, mutta ajattelin, että antaa kasvaa vielä vähän. Iso kissa Pörristä ei varmasti tule.Kasvattajakin sanoi, että se oli pentueen pienin. Mirriin verrattuna Pörrillä on vielä aika paljon kirittävää. Tosin kissathan kasvaa fyysisesti johonkin kahteen ikävuoteen asti, ja Pörri on vasta 8 kk.

Vaihdoin viikko sitten autoa ja Pörrillä oli oma painava sanansa sanottavana, kun se pääsi ensimmäistä kertaa kyytiin. Haju oli tietty erilainen, osin puhdistusaineidenkin takia. Pörri maukui heti autoon päästyään ja keskustelu eteni seuraavasti:

-Hyvä auto tää on.

-Mau! 

-Onpas.

-MAUU!!

Annoin Pörrin saada viimeisen sanan ja pian se tottuikin autoon ja nukahti. Olisi kai pitänyt ottaa Pörrikin mukaan koeajolle, olis myyjä voinu ihmetellä. :D

Vesileikkejä ja vahinkoja

Pörri on innostunut kastelemaan päätään juoksevan vesihanan alla. Nykyään lähes joka aamu ja ilta se "pesee" päänsä samalla kun leikkii veden kanssa. :) Sitten ravistelee päätään.

Jätin jo aikaa sitten Pörrin ruokavaliosta maidon pois, mutta niitä vahinkoja sattuu edelleen. Eli pieniä kikkareita löytyy silloin tällöin olohuoneen lattialta. Onneksi ei matolta tai sohvalta. Täytyy varmaan ottaa eläinlääkärin kanssa puheeksi.

Kysymys ei ole mistään protestoinnista, koska Pörri on tehnyt niitä myös minun ollessani kotona, esim. leikkimisen yhteydessä. Vaikuttaisi siis "vahinkolaukauksilta", mutta kun kakka on muuten ihan normaalia, ei siis löysää. Myöskin nämä vahingot ovat pieniä, kiinteitä palloja.

Yhtenä yönä, kun kävin vessassa, otin Pörrin syliini ja juttelin, että onpas sulla hiekkaa selässä. Sitten aamulla kunnolla herättyäni mietin, että hetkinen, hiekkaa selässä? Ilmeisesti Pörrillä on ollut todella hauskaa hiekkalaatikolla! :D

Soitin eläinlääkärille jutellakseni steriloinnista.Kertoivat, että ovat leikanneet jo 6 kk ikäisiä kissoja. Olennaista on paino, pitää olla vähintään 2 - 2,5 kg painoinen. Pörri on nyt 7 kk ja painokin on vaatimusten mukainen.

Eläinlääkärin/hoitajan mukaan toipumisajaksi riittää pari päivää, tosin viikkoon ei saisi kaulurin kanssa riehua. Homma hoituu esim. niin, että vien Pörrin aamulla leikattavaksi, ja haen töistä tullessani kotiin.

Täytyy katsoa kalenterista sopiva ajankohta leikkaukselle. Turhaan sitä ensimmäistä kiima-aikaa ja mouruamista odottelee. :)

Leluhiiren uimakoulu ja korvanpuhdistussessio

Kauppakassissa.

Pörri on innostunut kylvettämään leluhiirtään vesikupissa. En oikein ymmärrä kyseistä innostusta. Viimeksi perjantaina töistä tullessani leluhiiri oli laitettu uimaan. :) Mirrikin joskus pienenä kuskasi leluja ruokakippoon, mutta ei se ottanut sitä tavaksi. 

Hankin tällä viikolla kotiteatterin, ja kissakin on huomannut äänenlaadun muutoksen. Kaikki kuulostaa nyt niin aidolta, että Pörri on vähän väliä ihmeissään. Se on tutkinut myös subbarin kyljessä olevaa koloa ja tunkenut käpäläänsä sinne. :) 

Olen huomannut, että Pörri on taas alkanut rapsuttamaan korviaan. Tarkemmin korvia katsottuani huomasin, että korvalehden sisäpuolella on jotain ruskeaa, ettei taas olisi korvapunkkeja. Ne kyllä jo hoidettiin kahdella eri käynnillä eläinlääkärillä, eikä Pörri ole pihalla käynyt. Ehkä se oli vaan jotain muuta moskaa. 

Joka tapauksessa ostin apteekista korvanpuhdistusainetta. Siitä Pörri ei pitänyt ollenkaan. Suippo pullonkärki piti laittaa korvakäytävän suulle ja puristaa kerran pullosta. Pörri puristeli saman tien päätään ja mä sain aineet silmilleni. :D

Jännä juttu oli huomata, että kissa voi tosiaan laittaa korvansa vaakasuoraan ja jopa hieman alaspäin, jos niin haluaa. Jouduin nostamaan korvaa, että sain nesteen sisään. Pörri kertoi tuolla tavalla, että tänne ei taatusti mitään laiteta. 

No, siitä viisastuneena kastoin vanupuikon puhdistusnesteeseen ja sillä homma hoituikin paremmin. Korvakäytävää tietty ei kannata puikolla sohia, jos vaikka vanu jäisi korvan sisään tai puikon työntäisi liian syvälle.

Valjaiden opettelua

Sohvalla huilaamassa.

Olen totuttanut Pörriä valjaisiin pari kertaa. Tänään vein Pörrin valjaissa parvekkeelle, ja ihan hyvin se tuntui niissä viihtyvän. Pukemisvaiheessa Pörri tosin ei meinannut pysyä paikoillaan, mutta kun jutteli rauhoittavasti, niin ei se vastaan pistänyt.

Keväällä sitten käydään pihalla kokeilemassa ja sitten myöhemmin mökillä ihan vapaana. Pörri on nykyään niin hyvä kaveri Mirrin kanssa (painivat viime viikonloppuna keskenään), että niillä on varmasti hauskaa luonnon helmassa. Pörrin emo oli kova hiirikissa, joten ehkä se voi opettaa Mirrille, että niitä hiiriä voi myös syödä. Mirri kun nappaa kyllä hiiriä, mutta vain leikkii niillä, ennen kuin lopettaa ne.

Pörri kävi kanavarkaissa tässä yhtenä päivänä. Olin ottanut kanat uunista ja laittanut pellin tiskipöydälle. Se oli sitten käynyt syömässä puolikkaan yhdestä koipinuijasta sekä yhden siiven. Kummasti maistui, vaikka ei ole ruoasta ollut hänellä puutetta. :)

Pörri on oppinut yhden kissojen perusominaisuuksista, eli sellaisen piilopaikan, josta ihminen ei löydä. Se on kyllä nähty useammankin kissan kanssa, että ihan sama, kuinka pieni kämppä on, aina jostain löytyy kissanmentävä kolo jossain ihme piilossa.

Tällöin tosin omistajalle tulee fiilis, että se on jäänyt johonkin kaappiin. Hmm, jäikö parvekkeen ovi auki? Tai ulko-ovi?

Hyvästit kissamaidolle

Pörri katselee lintuja tabletilta.

Päätin lopettaa Whiskasin kissamaidon antamisen Pörrille. Sille tuntui tulevan aina vain enemmän vatsavaivoja. Muuten en sen tuotoksissa mitään ihmeellistä ole huomannut, mutta on se röyhtäillyt, piereskellyt ja päästellyt pieniä vahinkoja lattialle.

Joulupäivänähän Tampereella Pörri oli jättänyt makuuhuoneen oven taakse joululahjan, johon tietty astuin. Kun pääsin takaisin Espooseen, Pörri oli mun sylissä, ja yhtäkkiä siinä olikin kikkare. Housut vaihtoon. Sen jälkeen en ole maitoa antanut, vaikka se onkin hylaa. Eipä sitä Mirrikään ole juonut muuta kuin pienenä.

Huomasin, että Pörri on tosi kiinnostunut eläindokumenteista. Oheisessa kuvassa Pörri katselee Netflixistä brittiläistä lintudokumenttia. Lisäksi Pörri on ollut hyvin kiinnostunut karhunpennuista. :) Pitäisi varmaan perustaa Netflixiin oma profiili Pörrille. Sen voisi laittaa pyörimään kissaa viihdyttämään, jos sillä on tylsää. :)

Muutin muuten blogin taustakuvan tämän väriseksi, kun Pörri tuli käpälöimään juuri sitä, kun katselin eri vaihtoehtoja. Eli nyt on Pörrikin tuonut oman taiteellisen näkemyksensä blogiin.